Väittävät että kaikessa on hyvät ja huonot puolensa. Niin varmasti onkin. Minä tein itselleni uudenvuodenlupauksen, päätin että nyt vihan on aika loppua ja unohduksen tulla tilalle. En voita mitään keräämällä vihan tunnetta, paitsi sen että tunnen itseni ehkä hieman voimakkaammaksi. Mitä hyvää tästä siis on seurannut?
1. Painon tippuminen. Ei ole koskaan ollut minulle helppo prokkis. Nyt on lähtenyt itsestään, näytän nuoremmalta (jeij xD ) ja tunnen voivani paremmin. Vaikka onkin kyse pinnallisesta asiasta, tuo saa minut voimaan hieman paremmin myös henkisellä tasolla. Toisaalta jokainen joka on taistellut ylipainon kanssa, tietää mitä se tarkoittaa.
2. Minun ei tarvitse ajatella häntä tai meitä. Olen aina ollut huomioon ottava tyyppi. Aina, ihan aina, oli kyse jostain pienemmästäkin menosta muistin kysyä että sopiiko se. En sillä että olisin tarvinnut lupaa menemisiini, ei siitä ollut kyse. Halusin vain aina varmistaa että ei ollut mitään yllättäviä suunnitelmia tms. Tai jos toinen vaikka olisi halunnut lähteä mukaan. Voin nykyään päättää itse menemisistäni ilman että tarvitsee miettiä toista.
3. Kadonneet ystävät. Sellaiset jotka eivät ole olleet yhteyksissä piiiiiiiitkiiin pitkiin aikoihin. He ovat ottaneet yhteyttä ja montaa sellaista olen nähnytkin. Mikä on aivan huippua. Tuostakin heräsi toki kysymys, miksi ja mihin he tässä välissä katosivat. Minä olin meillä se joka järjesti illanistujaisia yms. Mutta yhdessä toki mietittiin ketä kutsuttiin jne.
4. Uudet tuulet. Niitä odottelen ja haistelen. Pelkään, jännitän, suunnittelen, toivon. Kaikki on niin kovin erilaista tästä vinkkelistä. Mutta minä opettelen.
Miinuksia..
1. Fyysinen yksinäisyys. En välttämättä niinkään kaipaa seksiä, mutta kainaloa johon käpertyä. Halauksia. Suukkoja. Ylipäätänsä kosketusta. Kosketus on aina ollut minulle tärkeä, ja sitä todella kaipaan. Toisaalta en todellakaan halua ketään ventovierasta itseäni lääppimään.
2. Taloudellinen tilanne ja siihen liittyvä epävarmuus. Kaksin oli helpompaa. Tottakai. Yrittäjänä oleminen ja sitä kautta lainan saanti eivät ole ihan niin itsestään selviä asioita. Ainakaan tällä alalla. Ehkä täytyy miettiä myös uudelleenkouluttautumisen mahdollisuutta.
3. Suunnaton pettymyksen tunne. Se että minä en ollutkaan kovin tärkeä. Tämä on asia joka jättää kovin suuren arven jo valmiiksi riivittyyn sieluuni. Ja sitä ei voi korjata, arvet toki varmaan joskus hieman pienenevät, mutta eivät katoa.
4. Kontaktin ottaminen mieheen. En vaan osaa. En osaa flirttailla, enkä olla viehättävä. Sanon asiat aikalailla suoraan (vaikka tarvittaessa olen hienotunteinenkin..) ja olen enemmän yksi jätkistä. Toisinaan haluisin kuitenkin olla se heikompi astia..
Tämä lista on kovin lyhyt ja ajatuksen virtaa.. paremmalla ajalla lisää..
Todella hyvä uudenvuodenlupaus lakata vihaamasta ja ottaa tilalle positiivisuutta! Omasta kokemuksesta voin sanoa, että tsempistä ja motivaatiosta huolimatta niitä huonoja päiviäkin saattaa vielä tulla. Kun niin tapahtuu, älä soimaa liikaa itseäsi. Kaikki tunteet ovat sallittuja (viha ja surukin), mutta vähitellen hyviä päiviä alkaa olemaan enemmän kuin huonoja. Itse asiassa huomasin juuri eilen, etten ole joulun jälkeen itkenyt kertaakaan. Täh, miten se on mahdollista?! :D Ehkä siis hyvään suuntaa tää elämä on menossa ja on ihanaa nähdä etten ole ainoa. Hyvää ja onnellista vuotta sinulle!!!!
VastaaPoista