Viikonloppuna vietin monta tuntia FB:n kanssa. Monta. Oli laittanut ruokaa kun menin hänen luokseen. Lähes kahdeksan tuntia vietin siellä. Ja ensimmäinen fyysinen kontakti.. Minulla niska aivan jumissa jota hän sitten hieroi.. Eikä muuta. Välillä kuvittelin tuntevani niskassa pientä silityksen kaltaista. Mutta en uskaltanut antaa itselleni lupaa ajatella että se olisi sitä. Tuo mies on jotenkin käsittämättömän kiltti. Hämmentävää. Antaa tilaa valtavasti. Minkä takia en ole varma siitä mitkä hänen tunteensa ovat. Minä en tiedä mistä itseni vielä löydän. Sydän ja järki käyvät keskustelua, tuntuu että kumpikin ovat samalla puolella mutta pelkäävät seurauksia.
Eilen illalla uskalsin laittaa hänelle viestin jossa kerroin pitäväni hänestä. Ja meinasin hajota pieneen radiohiljaisuuteen joka siitä seurasi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti