Viimeiset laatikot isolta varastolta on nyt tuotu pienten neliöideni sisälle. FB oli auttamassa laatikoiden siirrossa. Kun ajoimme varastolta kotiani kohti, mietin miten vuosi sitten yksin kannoin noita samaisia laatikoita. Nyt kannoin niitä jälleen. Miehen kanssa jonka läheisyydessä on hyvä olla. Enpä olisi vuosi sitten näin uskonut olevan.
Laatikoita olen nyt purkanut ja luonnollisesti edelleen on vielä roinaa josta tulee vieläkin päästä eroon. Minussa on pientä hamsterin vikaa, joskin yleensä säilytän asioita joilla on minulle tunnearvo, tai niiden myötä tulee jotain muistoja mieleen.
Minulla on tallella pieniä paperinpaloja yläasteajoilta joissa kahden hyvän ystävän kanssa on ruodittu silloisia ihastuksia, heidän lempinimiään. Kalentereita merkintöineen yli kymmenen vuoden takaa. On vanhoja c-kasetteja joista en vieläkään aio luopua. Valokuvia menneiltä vuosilta. Suosikki-lehtiä vuodelta 1996 lähtien.
Kirjoittelin aikanaan tekstiviestejä ylös ruutuvihkoon. Vuodelta 2003 löytyy parhaan ystäväni kanssa käyty keskustelu, jossa viitataan ex-mieheeni, ja siihen kuinka hän minua silloin petti, kuinka hän minut jätti. Samaa rataa, joskin silloin oltiin kyllä jonkin verran yhteyksissä, mitä nyt ei ole sitten tapahtunut. Mielenkiintoista huomata, että lähes samat fiilikset olen silloin käynyt läpi, tosin silloisesta huomaa kyllä pienen toiveen kytemisen, josko asiat vielä palaisivat ennalleen. Nyt sitä ei ole. Senpä vuoksi roskiin lensi iso nippu kirjeitä ja kortteja, jotka hän armeija-aikana minulle on lähettänyt. Ystävänpäiväkortit, syntymäpäiväkortit. Niiden merkitys on lakannut olemasta. En halua enää niitä säilyttää, vaikka 2003 halusinkin. Ne ovat nyt merkityksettömiä, eikä niitä tarvitse säilyttää.
Viimeiset laatikot kun saa tyhjättyä, sitten saa uusi vuosi tulla. Odotan mielenkiinnolla mihin se meidät FB:n kanssa kuljettaa. Eilen juteltiin siitä kuinka nyt pari kuukautta on hyvin tiiviisti oltu yhdessä. Eikä kertaakaan ole vielä tullut sellaista oloa että toisen toiminta, sanomiset tai teot ottaisivat päähän. Mielenkiinnolla odotan myös sitä ensimmäistä kertaa..
Niin ja yllätys on joulukortti ja "onnea uuteen kotiin" -lahja ex-anopilta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti