Minä en muuttunut.

Joulu lähestyy kovaa vauhtia. Olen aina ollut jouluihminen, joskaan vuoden takaisesta joulusta en itseasiassa muista juuri mitään. Jonkinlaisessa sumussa se siis on mennyt. Tänä vuonna joulunalus on ollut myös kovin erilainen. Monia öitä olen viettänyt FB:n luona, ja äitini jo kommentoikin että oletpa kalliin varaston tavaroillesi hankkinut.. No kyllä minä uudessa kodissanikin olen ollut, ja joulunaikaan ehdin toivottavasti myös olemaan.

Tuntuu hassulta. Jossain vaiheessa matkan varrella olen miettinyt (niinkuin varmaan moni samassa tilanteessa ollut) muutaman kerran että mitä vikaa minussa oli. Ei sillä, en kaipaa takaisin avioliittoon. Mutta se, joka tässä viime kuukausien aikana on saanut tuon ajatuksen pintaan on oma toimintani ja tunteeni. Exähän minulle eron yhteydessä sanoi sen enempää perustelematta että minä en arvostanut häntä riittävästi. Nyt tuo lause kummittelee välillä minulle. Huomaan toimivani kuten ennenkin. Mielestäni toisen arvostaminen on myös huomiointi pienillä arkisilla jutuilla. Huomaan itse pitäväni sitä arvostuksena ja välittämisenä. Sitä että laittaa toiselle yllättäen, välipalaa. Tai käy halaamassa. Kiittää avusta. Se mitä tuo arvostamattomuus siis oli, en tiedä. Valitettavasti muutaman kerran olen hetkellisesti miettinyt sen kysymistä. Mutta toistaiseksi olen tuon ajatuksen haudannut. Se että toimin edelleen samalla tavalla tarkoittaa sitä, että se on osa sitä  mitä minä olen. Minun tapanai. Ja jollen minä kelpaa tai riitä sellaisenaan, niin kai on sitten tarkoitus olla. Uskon siihen että aktiivisesti omaa olemistaan tai tekemistään ei tule muuttaa. Se mitä tapahtuu sopeutumisena ja vuorovaikutuksen yhteydessä tapahtuu kyllä itsekseen.  Ja kai sitten niin on, että tämä aiheuttaa minulle hetkittäin arkuutta olla onnellinen.

Mielenkiintoista on tosiaan kuitenkin huomata se, että loppujen lopuksi minä en juurikaan ole muuttunut. Toimin ja olen ihan samalla tavalla kuin pari vuotta sitten. Minulle tärkeitä asioita on edelleen samat asiat kuin aiemminkin, joskin joidenkin asioiden kohdalla arvojärjestys on muuttunut.  Nyt tuntuu siltä taas, että minä olen se, kuka minä olen. 

Joulu. Silloin jos koska tuntuu se, että toinen välittää. Toivottavasti onnistun sen välittäämään itsestäni.